Uskon asialla.

Siitä taitaa olla muutamia vuosia aikaa, kun isovanhempani, mummu sairastui. Todella moni meidän perheestä oli tietenkin surullinen ja pelkäsi pahinta. Olin tietenkin itse myös järkyttynyt enkä oikein löytänyt sanoja mitä pitäisi sanoa. Mummu oli minulle kuin toinen äiti ja vietin sielä paljon aikaa. Menin usein vanhempanakin mummun luokse, jos sattui jotain.

Muutamia päiviä vieri. Selvisi, että kyseessä oli syöpä. Hoidot aloitettiin niin pian kuin mahdollista. Kaikki pelkäsivät pahinta.

”Syövän edetessä repliikit voivat olla hukassa. Se on tilanne, jossa roolit tippuvat ja ollaan paljaimmillaan. Silloin on tärkeintä kohdata toinen ihminen avoimesti ja ottaa osaa jokaiseen iloon ja surun pisaraan. Siksi tämän nauhan viesti on: näytä tunteesi, näytä tukesi” – Seela Sella, Roosanauha-kampanja

Oli kaksi vaihtoehtoa. Joko nostaa pää ylös tai painaa leuka rintaan. Päätin, että nyt ei surra tai aiheuteta pelon ilmapiiriä. Vaikka se yrittää ottaa vallan sille ei saa antaa siimaa.

Otin mummua kädestä, katsoin silmiin ja sanoin, että tästä selvitään. Uskoa pitää, koska jos ei itse usko, niin kuka sitten?

Kului vuosia ja syöpä uusiutui. Kerroin saman asian uudelleen. Yhdessä selvittiin siitäkin. Vaikka kaikki eivät selviä, eivätkä kaikki asiat ole uskon asioita, on juuri sinulla lukija keskeinen rooli siinä minkä mentaalisen latauksen annat läheisellesi. Hänelle se merkitsee enemmän kuin arvaatkaan. Siitäkin huolimatta, että hän ei sano sitä ääneen.

Sama pätee myös siihen miten suhtaudut omaan elämääsi ja sen heittämiin vastoinkäymisiin. Pidätkö kaiken sisälläsi, pidättelet ylpeyttä, etkä osoita haavoittuvuutta. Maailma onneksi muuttuu.

Olen itse pystynyt moneen asiaan mitä en ikinä ensin olisi uskonutkaan. Moni hyvä asia seuraa usein perässä ja tulee eteen silloin kun sitä vähiten odotat. Silloin, kuin eteesi tulee se mahdollisuus, visualisoi onnistuminen, valmistaudu huolellisesti. pyydä tukea, laita kaikki peliin äläkä jätä mitään sattuman varaan.

Niin pääsin yliopistoon takaoven kautta, sain sen työn minkä halusin, nostin penkistä sen minkä halusin, loin ystävieni kanssa yli tuhannen ihmisen tapahtuman minkä halusimme, heitin mölkyn voittoheiton minkä halusin tai autoin ystävää onnistumaan luomalla voittajan fiiliksen, jotta hän sai minkä halusi. Viimeksi tänään kuulin tapaamisessa onnistuneeni siinä mitä kaikkein eniten Veeran kanssa halusimme ja mihin laitoin koko sieluni mukaan ja se onnistui. Yksi unelma käynee toteen, aika näyttää. (disclaimer, raskaudesta ei ole kyse =D)

Jaada jaada sanoisi joku. Realismille on aina paikkansa ja sitäkin on opittava hyödyntämään vahvuudeksi. Mä kuitenkin luotan siihen, että uskomalla itseensä ja tartuttamalla sitä muiden sitä tarvittaessa, parantaa se onnistumisen todennäköisyyttä.

Tsemppiä viikkoosi!

– Markus